Ahab Israelin kuningas Viisinäytöksinen murhenäytelmä   By: Alpo Noponen (1862-1927)

Viisinäytöksinen murhenäytelmä

Kirj.

ALPO NOPONEN

Werner Söderström, Porvoo, 1899.

HENKILÖT:

AHAB, Israelin kuningas. ISEBEL, hänen puolisonsa. JOSAFAT, Juudan kuningas. BENHADAD, Syyrian kuningas. MIKA JEMLANPOIKA, profeetta. OBADJA, Ahabin hovinpäämies. ASARIA, sotapäällikkö. ESTER, hänen kihlattunsa. AMARIA, paimen, Esterin isä. SAMERI, Ahabin ja Isebelin uskottu. SEDEKIA KENAANPOIKA, valheprofeettain johtaja. ABDIN, Syyrialainen sotapäällikkö. ELIAB, Samarian kansalaisia. ASSIR, BAALIN PAPPI. 1:NEN SOTAMIES. 2:NEN SOTAMIES. 3:S SOTAMIES.

Kansaa, sotilaita, sotapäälliköitä, vääriä profeettoja, vääriä todistajia, Baalin pappeja, auringon tyttäriä, kuninkaiden seuralaisia.

Tapahtuu Samariassa ja Gileadissa kuningas Ahabin hallitusaikana.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

Baalin temppelin edusta Samariassa. Perällä temppelin etuseinä, jossa ovi pylväiden välissä. Oven eitse kulkee katu vasemmalta oikeaan. Kadun etupuolella vasemmalla ja oikealla puisto.

(Eliab ja Assir tulevat oikealta.)

ELIAB. Siis Samariassa on onnen päivät?

ASSIR. On onnen päivät! Toissa päivänä Töin tuskin jauhovakan tingityksi Sai kolmeen sikliin, mutta yhdestä Nyt myödään Samarian portilla. Ei eilen leivotuista sämpylöistä Saa omiansa tänä päivänä; Myös viinin sekä öljyn hinnasta On puolet ravissut.

ELIAB. Ja aikaansai Sen tieto Israelin voitosta?

ASSIR. Ja runsas saalis, jonka Syyrialta Sai kuninkaamme. Hän on sankari!

ELIAB. Sen vaikka myönnän, hänt' en ylistä Edessä Baalin temppelin.

(Viittaa temppeliin).

ASSIR. Vaan miksi ei, jos mannaa jakaa Baal?

ELIAB. Et lailla Esaun herkkuatriaan Sa esikoisen oikeuttas myöne? Se Jahven kansan pyhä oikeus on.

ASSIR. Sen myöneet ovat meistä useimmat. Sun kiivastelus muuten Jahven vuoksi Ei ole viisasta. Tää paikka muista! Kas, tuolla saapuu kaksi vierasmiestä.

ELIAB (katsoo oikealle). Ei hätää! Heidät tunnen.

ASSIR. Ketä ovat?

ELIAB. Mies Asaria Jorainpoika, neito On Ester Amarian tytär; kaikki Kotoisin Gilboasta.

ASSIR. Kihloissako?

ELIAB. Niin. Asaria onkin miesten mies Ja Ester kaunein Israelin impi.

ASSIR. Ai, ai! Ma sanon, hyvä naapuri: Tuo silmäin säihky, hehku poskien On tähän aikaan Samariassa Niin vaarallista tavaraa; ei niitä Noin julkisesti näyttää saisi. Käy! Me emme tahdo heitä häiritä.

(Menevät vasemmalle.)

ASARIA (tulee oikealta käsitysten Esterin kanssa.) On valennut nyt toivon kaunis aamu! Kun saaliin tuontiin sotatanterelta Sain tänne lähteä, en aavistanut Sua täällä kohtaavani, kukkani. Odottamaton riemu on se mulle. Mun mielessäni muotos ihana Alati loisti, hellin hymyili; Sit' onnen hetkeä ma unelmoin, Kun kohtaisin sun Gilboassa taas. Ma sitä aatellessa iloitsin Kuin kauris ruohoisella kummulla. Ja nyt sun näen täällä, kallihin! Niin terve, hento, kaunis, suloinen Sa olet taas kuin palmun nuorin oksa. Mi onnen tuuli tänne sinut toi?

ESTER. Mun asialle tädin luokse Ramaan Lähetti isä. Vaan kun sinua Mun sielun ikävöi, niin Samariaan Ma poikkesin, kun täällä tietoja Ma toivoin sodasta ja sinusta.

ASARIA. Sa mua ikävöitsit?

ESTER. Enemmän Kuin kukkatarha kuuman päivän jälkeen Ikävöi yötä, lauhaa, lempeää.

ASARIA. Oi Esterini, tähtikirkas yöni! (Syleilevät.) Kun katsot noin mua silmin lumoavin, En huomaisi, jos sammuis päivän loimo.

ESTER. Ma kasvot kohden Jerusalemia Rukoillut olen joka rukoushetki Sinulle suojelusta Jahvelta, Sua ettei kaatais vihamiehen miekka. Rukoillut olen myöskin, että hän Mun tekis sulle hyväks puolisoksi.