Elämän hawainnoita V: Kirjailija; Mutta elääpä hän wielä sittenkin; Wäärä mammona   By: Pietari Päivärinta (1827-1913)

Elämän hawainnoita V by Pietari Päivärinta is a thought-provoking collection of essays that offers a deep exploration of the human experience. The author delves into various aspects of life, from the pursuit of wealth to the meaning of existence, with both intellectual depth and emotional insight.

One of the standout features of this book is Päivärinta's ability to blend philosophical musings with personal anecdotes, creating a narrative that is both engaging and relatable. His writing style is clear and concise, making complex ideas accessible to readers of all backgrounds.

While some essays may be more challenging to digest than others, overall, Elämän hawainnoita V is a valuable read for anyone interested in delving into the complexities of human existence. Päivärinta's reflections on life and society are sure to leave readers with plenty to contemplate long after they have finished the book.

First Page:

Tunsin erään kirjailijan, jonka kanssa minulla oli onni tutustua. Hän oli kyllä saanut kaipaawalle hengellensä kehitystä, mutta onnetar ei ollut hänelle suonut mitään palkallista wirkaa, kukatiesi sentähden, että se tahtoi tehdä hänestä kirjailijan. Hän totteli noita onnettaren oikkuja ja rupesi työhön, jolla hän aikoi puutosta kärsiwän henkensä suojan hengissä pitää! Käwin hänen tykönänsä; talwi oli. Hän istui hataran jäätyneen akkunan edessä, pienen pöydän ääressä kirjoitellen, ja jotkut pienet torkkuset polwien päällä suojana, ett'eiwät raajansa kowin olisi kohmettuneet ja kangistuneet! Siinä asemassa wuoti hänen sielunsa riwi riwiltä paperille. Satuin myös käymään hänen tykönänsä kesälläkin useat kerrat; kerran siellä ollessani tuli sade; katto oli huoneessa niin huono, että wesi rupesi wirtanaan juoksemaan huoneesen ja niin kirjailijan pöydällekin; mutta hän näkyi kyllin jo tuntewan huoneen oikut, sillä ennenkuin wesi ennätti ruweta oikein juoksemaan, siwalsi hän raskaan teoksensa ja kaikki muut siihen kuuluwat paperit pois pöydältä ja pani ne erään wankan kaapin laatikkoon, joka wielä kaikeksi onneksi pidätti sadetta ja niin suojeli paperit kastumasta... Continue reading book >>