Ilolaulu Jesuksesta   By: Mattias Salamnius (1650-1691)

Runoili

Mattias Salamnius

Alkuperäisen painoksen mukaan ojennettu sekä alkupuheella varustettu.

Porvoossa 1886, Werner Söderström, kustantaja. G. L. Söderströmin kirjapainossa.

SISÄLLYS:

Esipuhe I. Jesuksen syntymisestä II. Jesuksen syntymisen ilmoittamisesta paimenille III. Tietäjät idästä etsivät Jesusta ja häntä palvelevat IV. Herodeksen tyranniudesta Jesusta ja viattomia lapsia vastaan V. Jesuksen opetuksesta ja tunnustähdistä VI. Pääsiäisjuhlasta ja sen säätämisestä, Egyptin orjuudesta VII. Jesuksen valmistuksesta piinahansa, pääsiäislampaan syömisestä VIII. Jesuksen kärsimisestä kryytimaassa IX. Jesuksen kiinniottamisesta X. Jesuksen kärsimisestä Hannaksen ja Haifaksen tykönä XI. Juudaksen kelvottomasta katumuksesta ja häpeällisestä kuolemasta XII. Jesus viedään hengellisestä oikeudesta maaherran Pontius Pilatuksen etehen XIII. Jesus viedään Herodeksen etehen, pilkataan ja pois lähdetetään XIV. Pilatus tahtoo päästää Jesusta juutalaisten tavan jälkeen XV. Pilatus antaa ruoskia Jesuksen ja tuomitsee kuolemahan XVI. Jesuksen matkasta Golgatahan XVII. Jesuksen ristinnaulitsemisesta ja Pilatuksen päällekirjoituksesta XVIII. Jesuksen pilkasta ja ryövärin kääntymisestä XIX. Auringon pimenemisestä ja Jesuksen kuolemasta XX. Tunnustähdistä Jesuksen kuoleman jälkeen XXI. Ryövärein luiden rikkomisesta XXII. Kristuksen hautaamisesta XXIII. Haudan vartioista XXIV. Jesuksen helvettiin alasastumisesta XXV. Kristuksen ylösnousemisesta kuolluista XXVI. Vaimoin haudalla käymisestä XXVII. Jesuksen ilmestyksistä jälkeen hänen ylösnousemisensa XXVIII. Jesuksen ylösastumisesta taivaasen Päätös.

ESIPUHE.

Mattias Salamnius on epäilemättä etevin suomenkielinen runoilia Ruotsin vallan aikana. Hänen runoteoksensa Ilolaulu Jesuksesta , joka ensi kerta painettiin Turussa v. 1690 ja jota sittemmin on ilmestynyt viisitoista painosta, on aina puhtaan kielensä, ja yksinkertaisen, vaan mahtavan esityksensä kautta säilyttävä sijansa Suomen kirjallisuudessa. Sitä valitettavampaa on että sen tekiän elämänvaiheet ovat milt'ei kokonaan tuntemattomat. Stiernman teoksessaan "Aboa litterata" sanoo hänen olleen kappalaisena Pohjanmaalla, ja Daniel Juslenius mainitsee hänet, ristimänimellä Johannes, Kalajoen kappalaiseksi, mutta ei kumpaankaan ilmoitukseen liene luottamista (Juslenius on nähtävästi hänet sekoittanut Johannes Salmenius vanhempaan Kalajoella). Julius Krohn on sentähden, turhaan haettuansa hänen jälkiänsä Turun ja Upsalan ylioppilasluetteloista sekä senaikuisista henkikirjoista Pohjanmaalla ynnä muualta, epätoivossaan lausunut arvelun, ett'ei Mattias Salamniusta ole ollutkaan, vaan että se olisi vaan kirjallinen salanimi. Tämä arvelu ei kuitenkaan ole todennäköinen, ja yksi sen jälkeen ilmi saatu tieto kumoo sen kokonaan.