Books Should Be Free is now
Loyal Books
Free Public Domain Audiobooks & eBook Downloads
Search by: Title, Author or Keyword

Luutnantti Jergunovin juttu   By: (1818-1883)

Book cover

First Page:

LUUTNANTTI JERGUNOVIN JUTTU

Kertonut

Ivan Turgenjev

Suomennos.

Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1879.

I.

Muutamana iltana kertoi taas luutnantti Jergunov meille juttunsa eräästä elämänsä kohtauksesta. Hänellä oli tapana sillä huvittaa meitä säännöllisesti kerta kuukaudessa, ja me kuuntelimme häntä joka kerta uudella mieltymyksellä, vaikka me melkein tunsimme jutun kaikki erityis seikat ulkoa. Nämä erityis seikat olivat niin sanoaksemme ikäänkuin sienet puukannon ympärille vähitellen kasvaneet kertomuksen alkuperäisen rungon ympäri. Koko hänen kertomis tapansa oli meille siksi hyvin tuttu, ett'ei meidän ollut ollenkaan vaikeata täyttää niitä paikkoja, mitkä hän unhotti tahi jätti pois. Vaan oli miten oli; luutnantti on nyt kuollut, eikä löydy ketään jäljellä, joka kertoisi hänen juttunsa; siitä syystä olemme päättäneet saattaa sen yleisön tietoon.

Se, minkä luutnantti kertoi itselleen tapahtuneen, oli tapahtunut hänen nuoruudessaan, noin neljäkymmentä vuotta takaperin. Hänen tapansa oli sanoa itsestään, että hän siihen aikaan oli sievä ja kaunis nuori mies, posket kuin maitoa ja verta, huulet ruusunpunaiset, tukka kihara ja silmät terävät kuin haukan silmät. Me luotimme hänen sanaansa, vaikka tästä kaikesta nyt ei enää näkynyt mitään. Hänen ulkonäkönsä oli meistä ennemmin hyvin tavallinen, hänen kasvonsa olivat jokapäiväiset ja uneliaat, hänen vartalonsa ruma ja kömpelöinen; kuitenkaan emme saa unohtaa, ett'ei mikään kauneus kestä kovin kauan! Muuten löytyi vielä somuuden jäännöksiä luutnantissa jäljellä. Vielä vanhoilla päivillään kävi hän puettuna jalkahihnoilla varustettuihin hyvin ahtaisin pinkkahousuihin, puristi kureliivillä paksua vartaloansa, kiharoitsi hiuksiansa ja mustasi viiksiänsä persialaisella voiteella, joka kuitenkin enemmän vivahti punaiseen ja viheriäiseen kuin mustaan. Ylipäänsä oli luutnantti hyvin kunnian arvoinen aatelismies, vaikka hän whisti pelissä mielellään vilkasi pienillä harmailla silmillään vieressään istujan korttiin, jota hän kuitenkin vähemmin teki voitonhimosta, kuin tarkkuudesta taloudellisissa asioissa, sillä hänelle ei ollut mieleen tarpeettomasti kadottaa rahoja. Olkoon kuitenkin kylliksi puhuttu luutnantin persoonasta, käykäämme hänen kertomukseensa.

Olipahan kevät aikaan silloin vielä aivan uudessa Nikolajevin kaupungissa Dnjepr joen suulla. Herra Jergunovin, joka arvoltaan oli laivaston luutnantti, oli hallitus lähettänyt sinne, uskoen hänelle tärkeän toimen. Koska häntä pidettiin ymmärtäväisenä ja luotettavana upseerina, oli hän saanut toimekseen johtaa tärkeitä vesirakennustöitä, ja usein sai hän vastaanottaa melkoisia rahasummia, joita hän suuremman varmuuden vuoksi kantoi nahkavyöhön ommeltuina vyötäsillään. Luutnantti Jergunov olikin, vaikka nuori, hyvin ymmärtäväinen ja vakava käytöksessään: hän karttoi huolellisesti jokaista sopimatonta tekoa; ei siihen aikaan koskaan kosketellut kortteja, ei koskaan juonut viiniä ja vieläpä vältti kaikkia seurojakin niin että hän sävyisemmiltä kumppaneiltaan oli saanut haukkuma nimen "nuori neiti", kun hurjemmat niiden joukossa antoivat hänelle liika nimen "yömyssy".

Luutnantissa oli yksi ainoa heikkous: hänen sydämensä oli kovin herkkätuntoinen kauniin sukupuolen sulouden suhteen; mutta yksin tässäkin asiassa saattoi hän hillitä himon kuohua ja karttoi viisaasti mitä hän itse olisi nimittänyt "heikkoudelle vallan antamiseksi". Varhain nousi hän aamusilla, pani aikaisin iltasilla maata, täytti tarkalleen tehtävänsä, eikä suonut itselleen mitään muuta huvitusta kuin pitkän kävelyn, jonka hän joka ilta teki Nikolajevin kaukaisempiin kaupungin osiin. Hän ei koskaan lukenut kirjoja, koska pelkäsi veren nousevan päähän ja hänen täytyikin joka kevät vastustaa tätä verevyyttä kaikenlaisilla keitteillä. Joka ilta, riisuttuaan univormunsa ja mitä huolellisimmasti sitä korjattuaan omalla kädellään, läksi luutnanttimme kävelemään etukaupunkien hedelmäpuutarhoihin päin ja asteli määräkkäillä askelilla pitkin niiden pitkiä puuaitoja... Continue reading book >>




eBook Downloads
ePUB eBook
• iBooks for iPhone and iPad
• Nook
• Sony Reader
Kindle eBook
• Mobi file format for Kindle
Read eBook
• Load eBook in browser
Text File eBook
• Computers
• Windows
• Mac

Review this book



Popular Genres
More Genres
Languages
Paid Books