Pakolaiset By: Johannes Linnankoski (1869-1913)
" Pakolaiset by Johannes Linnankoski is a thought-provoking and emotionally charged novel that delves deep into the human experience of war, displacement, and the search for belonging. The story follows a group of refugees fleeing their war-torn homeland, struggling to find safety and stability in a foreign land. Linnankoski's vivid and lyrical prose vividly captures the harrowing journey of the refugees, highlighting the physical and emotional toll that displacement takes on individuals and families. The characters are richly drawn, each grappling with their own traumas and fears as they navigate the challenges of starting anew in an unfamiliar place. The novel's exploration of themes such as loss, resilience, and the universal desire for a place to call home is both poignant and timely, offering readers a powerful reminder of the human cost of conflict and the resilience of the human spirit in the face of adversity. Pakolaiset is a compelling and moving read that will stay with you long after you turn the final page." First Page: Johannes Linnankoski PAKOLAISET Ilmestyi 1908 [Latojan huomautus: korostusmerkintä alaviivoin on alkutekstissä painettu harvennetulla tekstillä.] [Transcriber's note: the emphasis with underscores is in the original imprint wide spaced text.] 1. Uutelan Juha, leskimies, istui pöytänsä ääressä ja lopetti parranajoaan. Hän pani veitsen syrjään ja katsahti peiliin. Hiljainen kirkastus levisi hänen kasvoilleen. »Kuinka tuo leuanalusparran ajaminen miehen nuorensi!» puheli hän ajatuksissaan. »Tuskin enää tunnen itseäni.» Hän yhä istui ja katseli. »Ryppyjä? No, nuo eivät ole vielä mitään vanhuuden ryppyjä», ajatteli hän taas, silitellen sormellaan nenänjuuresta lähteviä juovia ikäänkuin ne poishangatakseen. »Nyt niitä tuskin huomaakaan.» Sitten hän nousi ylös suu hymyssä ja pienet viisaat silmät sädehtien leveän otsan ja pitkien hyväntahtoisten otsaryppyjen alla. Hän pesi kasvonsa ja korjasi parranajovehkeet pieneen seinäkaappiin. »Vai vanha?» hymähti hän silitellen kammalla vankkaa, tumpuraa tasatukkaansa. »Eihän tämmöinen mies vanhaksi tulekaan!» Näin ajatellessaan hän tunsi itsensä suoraksi ja jänteväksi kuin nuori poikanen. Mutta hän ei tyytynyt vain tuohon tuntoon, häntä halutti myöskin nähdä ... Continue reading book >>

Pakolaiset By: Johannes Linnankoski (1869-1913)

" Pakolaiset by Johannes Linnankoski is a thought-provoking and emotionally charged novel that delves deep into the human experience of war, displacement, and the search for belonging. The story follows a group of refugees fleeing their war-torn homeland, struggling to find safety and stability in a foreign land.

Linnankoski's vivid and lyrical prose vividly captures the harrowing journey of the refugees, highlighting the physical and emotional toll that displacement takes on individuals and families. The characters are richly drawn, each grappling with their own traumas and fears as they navigate the challenges of starting anew in an unfamiliar place.

The novel's exploration of themes such as loss, resilience, and the universal desire for a place to call home is both poignant and timely, offering readers a powerful reminder of the human cost of conflict and the resilience of the human spirit in the face of adversity. Pakolaiset is a compelling and moving read that will stay with you long after you turn the final page."

First Page:

Johannes Linnankoski

PAKOLAISET

Ilmestyi 1908

[Latojan huomautus: korostusmerkintä alaviivoin on alkutekstissä painettu harvennetulla tekstillä.]

[Transcriber's note: the emphasis with underscores is in the original imprint wide spaced text.]

Uutelan Juha, leskimies, istui pöytänsä ääressä ja lopetti parranajoaan.

Hän pani veitsen syrjään ja katsahti peiliin. Hiljainen kirkastus levisi hänen kasvoilleen.

»Kuinka tuo leuanalusparran ajaminen miehen nuorensi!» puheli hän ajatuksissaan. »Tuskin enää tunnen itseäni.»

Hän yhä istui ja katseli.

»Ryppyjä? No, nuo eivät ole vielä mitään vanhuuden ryppyjä», ajatteli hän taas, silitellen sormellaan nenänjuuresta lähteviä juovia ikäänkuin ne poishangatakseen. »Nyt niitä tuskin huomaakaan.»

Sitten hän nousi ylös suu hymyssä ja pienet viisaat silmät sädehtien leveän otsan ja pitkien hyväntahtoisten otsaryppyjen alla.

Hän pesi kasvonsa ja korjasi parranajovehkeet pieneen seinäkaappiin.

»Vai vanha?» hymähti hän silitellen kammalla vankkaa, tumpuraa tasatukkaansa. »Eihän tämmöinen mies vanhaksi tulekaan!»

Näin ajatellessaan hän tunsi itsensä suoraksi ja jänteväksi kuin nuori poikanen.

Mutta hän ei tyytynyt vain tuohon tuntoon, häntä halutti myöskin nähdä ... Continue reading book >>

eBook links
Wikipedia – Johannes Linnankoski
Wikipedia – Pakolaiset

eBook Downloads
ePUB eBook • iBooks for iPhone and iPad • Nook • Sony Reader	Kindle eBook • Mobi file format for Kindle
Read eBook • Load eBook in browser	Text File eBook • Computers • Windows • Mac