Books Should Be Free Loyal Books Free Public Domain Audiobooks & eBook Downloads |
|
Faidoni Platonin keskustelma Sokrateen viimeisistä hetkistä ja sielun kuolemattomuudesta By: Unknown (427? BC - 347? BC) |
---|
![]()
Kreikan kielestä käänsi ja selityksillä sekä
johtavalla alkulauseella varusti
T:ri J. W. Calamnius.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Weilin ja Göös 1882.
Alkulause.
Jaloin kreikkalainen henki ja ajattelija, ylevä Platoni, ilmestyy täten
ensi kerralta suomalaisessa puvussa. Hän esiintyy yhdellä
kansantajuisimmalla teoksellaan. Kaikista Platonin mainioista
keskustelmista eli "dialogeista" on nimittäin Faidoni itse pää aineensa,
sielun kuolemattomuuden, puolesta tajuisimpia, jonka ohessa kuvaus
viisaan Sokrateen viime hetkistä on mitä miellyttävin. Alkulauseessa ennen suomentamaani "Aristoteleen Runousoppi" kirjaan olen
jo ollut tilaisuudessa lausumaan, miten tarpeellinen vanhain
klassillisten teosten saaminen käännösten kautta suomalaiseenkin
kirjallisuuteemme on, koska vanhalla klassillisella kirjallisuudella,
suuremmassa määrässä kuin milläkään muulla, on ylentäväinen ja
puhdistava voima sen jalon hengen kautta, joka sen teoksissa ilmestyy.
Jos kenenkään, niin on näin laita syvämielisen ja ihanteellisen Platonin
teosten laita. Tästä kylliksi syytä saada häntä jospa pienenkin teoksen
kautta suomalaiseen kirjallisuuteemme. Tämä käännös on jo moniaita vuosia sitten ollut valmiina, vaan astuu nyt
julkisuuteen melkoisesti korjattuna. Sen ilmestymisen mahdollisuudesta
tällä erää tulee minun kiittää kustantajaini jalomielisyyttä. Helsingissä Toukokuussa 1882. J. W. C.
Johdanto.
Montakin arvelua on oppineitten kesken laskettu keskustelman oikeasta
tarkoituksesta ja yhtä monta arvelua siitä pääaineesta, josta tässä
erittäin keskustellaan. Likimmiten saavutettanee totuus, kun sanotaan,
että sielun kuolemattomuus ja sen asian todisteet ovat keskustelman
pää aineena ja Sokrateen kirkastettu persoonallisuus hänen viimeisissä
hetkissään dialogin päähenkilönä. Nämä molemmat pääkohdat eivät olekaan ainoastaan sattumalta yhteen
joutuneet, vaan historiallisen kehityksen tila on ne yhteen sovittanut. Jollakin syyllä on sanottu, että jokaisella kansalla, millä sivistyksen
kannalla hyvänsä se lienee ollutkaan, kumminkin on ollut joku aavistus
sielun kuolemattomuudesta. Ettei tätä aavistusta puuttunut Kreikan
henkiseltä kansalta, ei oudoksuttane ketään, joka vähänkään tuntee tätä
kansaa. Sielun kuolemattomuus olikin Kreikkalaisilla enemmän kuin
paljaana aavistuksena; se jo oli ammoisilta ajoilta kansan uskona ja
n. k. "mysteriain" salaisena oppina. Mutta tänkaltaisena oppina se sekä
näissä mysterioissa – sen mukaan mitä näitä tunnetaan – että koko
Sokrateen edellisessä filosofiassa kuitenkin enemmin oli uskonnon,
uskonnollisen tarpeen, kuin tieteellisen filosofian tuottama.
Tämmöiseksi puhtaaksi filosofialliseksi opiksi se saattoi tulla vasta
silloin, kun sokrateellis platonilainen idealismi tunnusti sielun olevan
jotain itsenäistä ja erityistä, itsensä määräävää ja ajattelevaa
olemusta. Mitä itse Sokrateesen tulee, oli hän lujasti vakuutettu sielun
personallisesta olossa olemisesta ja sen kuolemattomuudesta, joka
vakuutus perustui koko hänen siveydelliseen katsomustapaan. Mutta mitään
varsinaista tieteellistä todistusta tästä kuolemattomuudesta hän ei ole
esiin tuonut. Tämän oli tekevä etevin hänen oppilaisistaan, Platoni,
jonka varsinaisena tehtävänä olikin sokratismin edistäminen ja
kehittäminen. Hienolla tunteisuudella hän siis tähän keskustelmaan, joka
kuvaa Sokrateen viimeisiä hetkiä, kuinka tuo kuoleva viisas, jouduttuaan
kehityksensä korkeimmalle kukkulalle, jalolla kuolemantavallaan oikeiksi
todistaa ja vakuuttaa koko edellisen elämänsä mielipiteet ja opetukset,
– hienolla tunteisuudella Platoni juuri tähän keskustelmaan sovitti
tieteelliset todistukset siitä opista, joka oli ylevimpiä, mitä Sokrates
oli elämässään toteuttanut. Tämän kautta saakin Platoni Sokrateen
kuvatuksi niin kirkastuneeksi ja jaloksi sekä samalla kertaa myöskin
niin taiteellisesti täydelliseksi, että Sokrates meille ilmestyy ihan
elävänä ja kokonaisena ja että me, kirjan luettuamme, emme voi muuta
kuin kaikin puolin yhtyä Faidonin loppusanoihin: tämmöinen oli ystävämme
loppu, miehen, joka, meidän täytyy se sanoa, oli oivallisin kaikista,
joita konsanaan opimme tuntemaan, ja muutoinkin viisain sekä hurskain... Continue reading book >>
|
Genres for this book |
---|
Languages |
Philosophy |
eBook links |
---|
Wikipedia – Faidoni Platonin keskustelma Sokrateen viimeisistä hetkistä ja sielun kuolemattomuudesta |
eBook Downloads | |
---|---|
ePUB eBook • iBooks for iPhone and iPad • Nook • Sony Reader |
Kindle eBook • Mobi file format for Kindle |
Read eBook • Load eBook in browser |
Text File eBook • Computers • Windows • Mac |
Review this book |
---|