Egmont Viisinäytöksinen murhenäytelmä   By: Johann Wolfgang von Goethe

Viisinäytöksinen murhenäytelmä

Kirj.

J. W. von Goethe

Suom. Antti Räihä

Kuopio 1896. O. W. Backman'in kirjapainossa ja kustannuksella.

HENKILÖT:

MARGAREETA PARMALATAR, Kaarle Viidennen tytär. KREIVI EGMONT, Gauren prinssi. VILHELM ORANIALAINEN. HERTTUA ALBA. FERDINAND, tämän äpäräpoika. MACHIAVELLI, hallitsijattaren palveluksessa. RICHARD, Egmontin kotikirjuri. SILVA, Alban palveluksessa. GOMEZ, KLAARA, Egmontin rakastettu. KLAARAN ÄITI. BRACKENBURG, porvarinpoika. SOEST, rihkamoitsija, JETTER, räätäli Brysselin porvareita. RAKENNUSMESTARI, SAIPPUANKEITTÄJÄ, BUYCK, sotamies, Egmontin käskyissä. RUYSUM, raajarikko sotavanhus ja kuuro. VANSEN, kirjuri. Kansaa, seuruetta, vartijoita y.m.

Näytelmän paikka Brysselissä.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

Jousi ammunta.

Sotamiehiä. Porvareita jousineen. Jetter, eräs Brysselin porvareita, räätäli, astuu esiin sekä jännittää jousta. Soest, eräs Brysselin porvareita, rihkamoitsija.

SOEST. No ampukaa pois, että se päättyy! Kumminkaan ette voita minua! Kolmanteen piiriin, siihen te ette ole ikinä ampunut! Ja niinpä lienen minä tään vuoden mestari.

JETTER. Niin, mestari ynnä kuningas päällisiksi. Ja kukapa sitä kadehtisi? Tehän saatte sen vuoksi maksaa juominkiin kahta vertaa enemmän kuin me muut: te saatte taidostanne maksaa oikeutta myöten.

Buyck, hollantilainen sotamies, Egmontin käskyissä.

BUYCK. Jetter, tään vuoron lunastan minä teiltä, jaetaan voitto, ja minä maksan kekkerit: min' olen ollut jo kauvan täällä ja olen paljon velkaa auliista kohtelustanne. Jos menee väärään, niin se on sama kuin jos te olisitte ampunut.

SOEST. Minun sietäisi tinkiä vastaan, sillä oikeastaan minä siinä menetän. Mut välipä tällä, Buyck, ann' lauveta vaan!

BUYCK (ampuu). Kas nyt, pilkkakirves siellä, kumarrus kunniaksi! Yks! Kaks! Kolme! Neljä!

SOEST. Neljänteen? Olkoon menneeksi!

KAIKKI. Eläköön kuningas! Eläköön, eläköön!

BUYCK. Suuri kiitos, hyvät herrat! Olisi mestarissa jo liikaa. Kiitän kunniasta!

JETTER. Siitä saatte itseänne kiittää.

Ruysum, friislantilainen, raajarikko sotavanhus ja kuuro.

RUYSUM. Sen minä sanon teille.

SOEST. Mitä niin, taatto?

RUYSUM. Sen minä sanon teille, hän ampuu niin kuin hänen herransakin, hän ampuu kuin Egmont.

BUYCK. Hänen rinnallaan min' en ole muuta kuin joutava kolkkamies. Pyssyllä osaamaan hän vasta onkin verraton.

Älkääkä luulko, että hän osaa miten kuten onnen ohjaamana tai sitä myöten millä päällä hän on ei! hän kun tähtää vaan, niin sattuu kuin naulan nenään. Häneltä olen minä oppinut. Se olisikin pätö uro, joka häntä palvellen ei mitään oppisi. Vaan eipä unhoteta, hyvät herrat! Kuningashan elättää väkensä. Tänne viiniä siis kuninkaan maksuun!

JETTER. Meidänpä kesken on semmoinen suostumus, että itse kukin

BUYCK. Min' olen vieras ja kuningas, enkä siis huoli teidän säännöistänne ja pitämyksistänne.

JETTER. Olethan sinä pahempi kuin hispanialainen; hän se on saanut niiden antaa olla alallaan, ainakin näihin asti.

RUYSUM. Mitä se on?

SOEST (kovasti). Hän tahtoo meille tarjota. Hän ei suostu siihen, että me keskenämme kerätään, ja kuningas vaan maksaa kahta vertaa enemmän kuin me muut.

RUYSUM. No joutaapa hän tällä kertaa tehdä tahtonsa! Kun siitä vaan ei vastaiseksi koitune vino esikuva. Niin hänen herransakin on laatujaan aulis ja antaa ropojen ravista mihin sattuu. (Tuovat viiniä.)

KAIKKI. Teidän maljanne, kuninkaallinen majesteetti! Eläköön!

JETTER (Ruyckille). Kuninkaallinen majesteetti, niinpä tietenkin!

BUYCK. Kiitän kaikesta sydämestäni, koska niin pitää olla.

SOEST. Ihan niin! Sillä meidän hispanialaisen majesteettimme maljaa ei hevillä juo alankomaalainen sydämestään.

RUYSUM. Kuka, mitä?

SOEST (kovasti). Näet, Fiilippi Toisen, Hispanian kuninkaan.

RUYSUM. Kaiken armollisin kuningas ja herra! Jumala suokoon hänen kauvan elää!