Jouluaattona juomarin kodissa 1-näytöksinen näytelmä   By: Evald Ferdinand Jahnsson (1844-1895)

1 näytöksinen näytelmä.

Alkoholin tuhoja I. Näytelmä sarja,

jonka kirjoitti Evald Ferd. Jahnsson.

Ensimmäisen kerran julkaissut Emil Öhman 1892.

Kaikki lainmääräämät oikeudet pidättää itsellensä tekijä.

Yleisölle.

Se sarja näytelmiä, joita olen aikonut julkaista nimilehdessä luettavan otsakirjoituksen alla, esiintyy kokonaan vaatimattomana. Nämät näytelmät ovat ai'otut seuranäytelmiksi, etenkin maamme raittiusyhdistysten käytettäviksi. Siksi olenkin niitä sepittäessäni pitänyt silmällä tilapäisten näytelmäseurojen tavallisesti köyhänpuolista näyttämökalustoa samoin kuin sitä verrattain vähäistä näyttelemiskykyä, jota harjaantumattomilta näyttelijöiltä sopii pyytää. Mutta vaikk'ei tilapäisten näyttelijäin näytteleminen vastaakaan taiteen vaatimuksia, niin voivat seuranäytelmätkin kuitenkin tehokkaasti vaikuttaa kansamme henkielämään.

Erittäin ilahuttavana tosiasiana on minusta nähden pidettävänä se seikka, että useat maamme raittiusseuroista ohjelmiinsa ovat ottaneet näytelmä kappalten näyttämisen. Joku suuri kirjailija on sanonut, että näyttämölava pyytää olla maailma. Näyttämöllä näkee katsoja ihmisten hyveet ja paheet kuvattuina sellaisina kuin ne maailmassa esiintyvät. Hyveet saavuttavat kiitoksen, paheet saavat ansaitun palkkansa. Sovitus enkelinä on Kaikkivaltiaan Jumalan sovittava käsi.

Varsinaisia raittiusnäytelmiä löytyy niukalta. Kartuttaakseni tätä vähäistä varastoa olen ryhtynyt tähän toimeen.

Näytelmä kappalten käyttämistä raittiusasian edistämiseksi lienee muutamilta tahoilta vastustettu. Minusta osoittaa tuollainen vastustaminen ahdasmielisyyttä ja turhaa pelkoa, vaikka olenkin vakuutettu siitä, että vastustajat jalossa tarkoituksessa ovat tähän vastustukseensa ryhtyneet. Sillä jos vaan pidetään silmällä, että näytellään siveelliseen henkeen kirjoitettuja näytelmiä, niin ei niistä tarvitse turmelusta pelätä, vaan on niiden vaikutus katsojiin epäilemättä oleva päinvastaista laatua.

Turussa Marraskuun 3 p:nä 1892.

Tekijä.

Henkilöt:

Erkki Häyrinen . Annaliisa , hänen vaimonsa. Mari . Pääkkö . Neiti Hyvönen . Palvelustyttö .

(Tapaus jouluna v. 1891 Turun kaupungissa.)

(Näyttämö kuvaa pientä tupaa, jossa ovet perällä ja vasemmalla. Lähellä sivuovea huono pöytä ja sen takana tuoli. Pöydällä kiviastia, jossa on vettä, sekä avonainen kirja. Oikealla ruokakaappi. Perällä pari kolme tuolia).

Ensimmäinen Kohtaus.

Annaliisa (yksin. Istuu esiripun noustessa pöydän vieressä lukien raamattua. Nousee kotvasen kuluttua seisaalle.) Ajatukseni harhailevat sinne tänne enkä saa niitä kiinnitetyiksi luettuihin sanoihin. En kauemmin raamatustakaan löydä rauhaa levottomalle mielelleni! (hieroen käsiänsä yhteen.) Eikä hän saavu kotia! Ehkä kuitenkin, (Rientää peräovelle ja kuulustelee.) Ei askelten kaikuakaan! Voi kuinka täällä on kylmä!... Kuinka vapisen! Heikko olen ... milloin viime kerran söinkään? Mutta mitäpäs ruuasta, jos ei vaan tuo pienokainen tuolla kuolisi viluun! (Rientää sivuovelle, jonka avaa ja kohta jälleen sulkee.) Huh! kuinka kylmä sielläkin. Eikä tikkua, ei edes lastua, millä lämmittää! Missä, missä viipynee Erkki, joka jo eilen lupasi tulla kotia rahoineen? (Katsoo taas ovesta sisään.) Vaan vielähän tuo elää koska peite kehdossa liikahti.

( Mari astuu sisään peräovesta kori ja pieni joulukuusi kädessä.)

Toinen Kohtaus.

Annaliisa ja Mari .

Mari Hyvää huomenta Annaliisa! Pistäydyin vaan ohimennen, torilta palatessani pikimältään tänne sisään vähän lämmittelemään ja toivottamaan sinulle onnellista joulua. (Puhaltaa käsiinsä.) Mutta onhan sinulla täällä kovin kylmä!