Naapurit Alkuperäinen kertomus By: John Stenius
First Page: E text prepared by Tapio Riikonen NAAPURIT Alkuperäinen kertomus Kirj. Eivaro Helsingissä 1889. G. W. Edlund, kustantaja. Hufvudstadsbladet'in kirjapainossa (Fabianinkatu 6). I. Päivä nousi, kullaten kukkulat ja harjut Tyyneveden luonnonihanassa pitäjässä. Oli yksi noita kauniita heinäkuun aamuja, jolloin oikea maamies ei malta tuvassa torkuskella. Hän kiiruhtaa tiluksilleen, katselee kasvujen kukoistusta ilomielin ja kiitoksella kaiken hyvän antajalle ja lähtee työhönsä, kiihotettuna uuteen ahkeruuteen. Hovilan talossa kuitenkaan ei olla vielä liikkeellä. Kukko vaan kiekuu karjapihalla, mutta tässä talossa suinkaan ei ole "kukon virret viisarina". Vasta kun aurinko on hyvän matkan ylennyt taivaanrannalta, astuu kaksi renkiä, piiput suussa ja suitset olkapäällä, huoneestansa. He katsahtavat ympärilleen, ojentelevat itsensä ja rykäsevät. Ovi aukee taasen, ja karjapiika pujahtaa esille ja alkaa hakea kiuluansa ja muita maito astioita, mennäksensä tarhaan. Väliin vilkasee hän miehiin ja nauraa hihittää. Rengit sivumennessään ajavat ylös saunasta Ville pojan: "Ville, sinä vetelys, tokko joudut hevosia hakemaan!" ja suitset suhahtavat hänen koivillensa. Ville nousee mutisten ja kiroten, ja rengit lähtevät eteenpäin pellolle. "Onhan tässä tavallaan hyvä olla", arvelee kävellessä nuorempi; "mutta jos ei palkkaansa saa ulos, niin kadun kauppojani, kun tänne tulin kesä rengiksi". "Älähän vielä valita, tulokas!" vastasi vanhempi. "Mitä sitten minä sanon, joll'on puolet menneenkin vuoden palkasta saamatta?" "Mutta veikkonen Martti, mitenkä niin on kehnosti käynyt Hovilaisen asiat? Hyvähän tässä on talo, työvoimia vaan saisi olla enemmän". "Mahti talo tässä oli aikanaan mutta entiset ajat ovat olleet ja menneet". "Näitä taloja viljeltiin yhdessä ennenvanhaan, eikös niin?" "Niin oli; eikä siitä ole kovin kauvan. Annappas kun kerron näiden talojen omistajista vähän". "Kerro, kerro". "Tuon naapurimme isän isä, Hannu Tarkkanen, oli sodan aikuisia", kertoi nyt Martti, "ja tämän alueen, josta sitten tuli eri talo, sanotaan hänen saaneen silloin yhteis maasta, hyväin töittensä palkinnoksi, puhuvat, että Tyyneveteläiset kerran olivat ryövänneet ryssien kuormastona, ja siitä oli sitten syntynyt perhanan peustominen. Kymmenkunta miestä ja perheenisää oli jo suljettu tupaan odottamaan kuolemata hirsipuussa. Silloin oli Hannu Tarkkanen astunut venäläisen everstin eteen ja puhunut niin pontevasti seurakuntalaistensa puolesta, että nuo kuolemaan tuomitut armahdettiin ja saivat mennä kukin kotihinsa. Näin puhuvat toiset, mutta toiset taas sanovat ett'ei Hannu ukon käytös sodan aikana ollut niinkään kiitettävä, vaan että hän kääntyi aina aivan tuulia myöten he väittävät valheeksi tuon kuormasto tarinan ja arvelevat hänen saaneen nämät maat kruunulta. No, oli miten oli. Rikkauksia ukolla oli, mutta muuten ei ollut onnellinen elämänsä. Emäntä kuoli ja kaksi poikaa kohta toinen toisensa jälkeen. Keskimäinen poika hänelle jäi, ja hän asettui sittemmin tänne, ja hänen ajoiltansa ovat enimmät rakennukset täällä. Siihen aikaan olivat nämä talot vanhimmillaan. Vaan ei pantu silloin rahoja semmoisiin kemuihin ja pitoihin kuin meillä täksi illaksi taas varustetaan. Työtä tehtiin lujasti ja kultaisia satoja saatiin, piennä poikana kävin täällä useinkin asioilla. Kerran tulin juuri kun ukko oli jyväkaupan tehnyt ja pöydällä oli semmoinen rahan siivo että jäin suu auki älläilemään. No, poika peri sitten maat ja tavarat; mutta hänen aikanansa oli talous enemmän palkollisten nojissa. Isännän terveys, näet, ei ollut hyvä, vaikka vanhaksipa kesti hänkin. Hänet taas peri kaksi poikaa ja tytär. Vanhan pää talon Ylä Hannulan sai vanhempi poika Timo, sangen säästeliäs mies, oikea Tarkkanen, ja hyvin hän on taloaan asunut, vaikka vahinkoja väliin viimeisiin aikoihin on sattunut; nuorempi poika taas, Risto, sai tämän, joka on pienempi mutta mainio talo sekin, kun sitä vaan oikein osaa viljellä... Continue reading book >>

Naapurit Alkuperäinen kertomus By: John Stenius

First Page:

E text prepared by Tapio Riikonen

NAAPURIT

Alkuperäinen kertomus

Kirj.

Eivaro

Helsingissä 1889. G. W. Edlund, kustantaja. Hufvudstadsbladet'in kirjapainossa (Fabianinkatu 6).

Päivä nousi, kullaten kukkulat ja harjut Tyyneveden luonnonihanassa pitäjässä. Oli yksi noita kauniita heinäkuun aamuja, jolloin oikea maamies ei malta tuvassa torkuskella. Hän kiiruhtaa tiluksilleen, katselee kasvujen kukoistusta ilomielin ja kiitoksella kaiken hyvän antajalle ja lähtee työhönsä, kiihotettuna uuteen ahkeruuteen.

Hovilan talossa kuitenkaan ei olla vielä liikkeellä. Kukko vaan kiekuu karjapihalla, mutta tässä talossa suinkaan ei ole "kukon virret viisarina".

Vasta kun aurinko on hyvän matkan ylennyt taivaanrannalta, astuu kaksi renkiä, piiput suussa ja suitset olkapäällä, huoneestansa. He katsahtavat ympärilleen, ojentelevat itsensä ja rykäsevät. Ovi aukee taasen, ja karjapiika pujahtaa esille ja alkaa hakea kiuluansa ja muita maito astioita, mennäksensä tarhaan. Väliin vilkasee hän miehiin ja nauraa hihittää.

Rengit sivumennessään ajavat ylös saunasta Ville pojan: "Ville, sinä vetelys, tokko joudut hevosia hakemaan!" ja suitset suhahtavat hänen koivillensa. Ville nousee mutisten ja kiroten, ja rengit lähtevät eteenpäin pellolle.

"Onhan tässä tavallaan hyvä olla", arvelee kävellessä nuorempi; "mutta jos ei palkkaansa saa ulos, niin kadun kauppojani, kun tänne tulin kesä rengiksi".

"Älähän vielä valita, tulokas!" vastasi vanhempi. "Mitä sitten minä sanon, joll'on puolet menneenkin vuoden palkasta saamatta?"

"Mutta veikkonen Martti, mitenkä niin on kehnosti käynyt Hovilaisen asiat? Hyvähän tässä on talo, työvoimia vaan saisi olla enemmän".

"Mahti talo tässä oli aikanaan mutta entiset ajat ovat olleet ja menneet".

"Näitä taloja viljeltiin yhdessä ennenvanhaan, eikös niin?"

"Niin oli; eikä siitä ole kovin kauvan. Annappas kun kerron näiden talojen omistajista vähän".

"Kerro, kerro".

"Tuon naapurimme isän isä, Hannu Tarkkanen, oli sodan aikuisia", kertoi nyt Martti, "ja tämän alueen, josta sitten tuli eri talo, sanotaan hänen saaneen silloin yhteis maasta, hyväin töittensä palkinnoksi, puhuvat, että Tyyneveteläiset kerran olivat ryövänneet ryssien kuormastona, ja siitä oli sitten syntynyt perhanan peustominen. Kymmenkunta miestä ja perheenisää oli jo suljettu tupaan odottamaan kuolemata hirsipuussa. Silloin oli Hannu Tarkkanen astunut venäläisen everstin eteen ja puhunut niin pontevasti seurakuntalaistensa puolesta, että nuo kuolemaan tuomitut armahdettiin ja saivat mennä kukin kotihinsa. Näin puhuvat toiset, mutta toiset taas sanovat ett'ei Hannu ukon käytös sodan aikana ollut niinkään kiitettävä, vaan että hän kääntyi aina aivan tuulia myöten he väittävät valheeksi tuon kuormasto tarinan ja arvelevat hänen saaneen nämät maat kruunulta. No, oli miten oli. Rikkauksia ukolla oli, mutta muuten ei ollut onnellinen elämänsä. Emäntä kuoli ja kaksi poikaa kohta toinen toisensa jälkeen. Keskimäinen poika hänelle jäi, ja hän asettui sittemmin tänne, ja hänen ajoiltansa ovat enimmät rakennukset täällä. Siihen aikaan olivat nämä talot vanhimmillaan. Vaan ei pantu silloin rahoja semmoisiin kemuihin ja pitoihin kuin meillä täksi illaksi taas varustetaan. Työtä tehtiin lujasti ja kultaisia satoja saatiin, piennä poikana kävin täällä useinkin asioilla. Kerran tulin juuri kun ukko oli jyväkaupan tehnyt ja pöydällä oli semmoinen rahan siivo että jäin suu auki älläilemään. No, poika peri sitten maat ja tavarat; mutta hänen aikanansa oli talous enemmän palkollisten nojissa. Isännän terveys, näet, ei ollut hyvä, vaikka vanhaksipa kesti hänkin. Hänet taas peri kaksi poikaa ja tytär. Vanhan pää talon Ylä Hannulan sai vanhempi poika Timo, sangen säästeliäs mies, oikea Tarkkanen, ja hyvin hän on taloaan asunut, vaikka vahinkoja väliin viimeisiin aikoihin on sattunut; nuorempi poika taas, Risto, sai tämän, joka on pienempi mutta mainio talo sekin, kun sitä vaan oikein osaa viljellä... Continue reading book >>

eBook links
Wikipedia – John Stenius
Wikipedia – Naapurit Alkuperäinen kertomus

eBook Downloads
ePUB eBook • iBooks for iPhone and iPad • Nook • Sony Reader	Kindle eBook • Mobi file format for Kindle
Read eBook • Load eBook in browser	Text File eBook • Computers • Windows • Mac