Prosper Mérimée Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta   By: Kasimir Leino (1866-1919)

Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta

Yliopistollinen väitöskirja

Kirjoittanut

KASIMIR LÖNNBOHM [LEINO], filos. maist.

Päivälehden Kirjapaino, Helsinki, 1895.

ESIPUHE.

Valitessani väitöskirjani esineeksi Prosper Mériméen, en suinkaan salannut itseltäni niitä moninaisia vaikeuksia, joita meikäläisissä oloissa työskentelevällä tutkijalla helposti käsitettävistä syistä on edessään, jos tahtoo saada aikaan edes osapuillekaan tyydyttävää monografiiaa hänestä. Tiesin kyllä, ettei hänestä ainakaan minun työhön ryhtyessäni vielä löytynyt minkäänlaista tarkempaa kirjallishistoriallista tutkimusta, vaikka kyllä sellaiset miehet kuin Taine, Sainte Beuve, Georg Brandes, Emile Faguet, Jules Lemaître, Saintsbury y.m. olivat hänestä lyhempiä joko puhtaasti esteettisiä tai psykoloogisia esseitä julkaisseet. Perehdyttyäni näihin aloinkin jo eperoida koko yritystä, sillä oli ehkä turhaa minun ruveta heidän jälkiänsä parsimaan.

Kun sitten Suomen Yliopiston varoista sain matkarahan kirjallisia opinnoita varten etupäässä Pariisissa, ja tulin täten tilaisuuteen pitemmän ajan v. 1890 työskentelemään sikäläisessä, runsaasti varustetussa Kansalliskirjastossa, selvesi minulle sentään ennen pitkää, että jollen voisikaan tutkimuksellani vaikuttaa minkäänlaista uutta muutosta yllämainittujen miesten antamaan yleiskuvaukseen tämän etevimmän ranskalaisen novellistin kirjallisesta toiminnasta ja kirjailijaluonteesta, niin voin minä ehkä kuitenkin käyttämättömistä lähteistä ammentamillani tiedoilla ja näennäisesti vähempiarvoisilla, vaikka kylläkin tärkeillä seikoilla tieteellisesti tukea heidän ylimalkaisempia lausuntojaan ja osaksi myöskin näyttää tutkimukseni esineessä uusia, huomaamatta jääneitä puolia. Tällaisia käyttämättömiä lähteitä oli m.m. Ranskan sanomalehdistö, jonka näin sisältävän useita valaisevia asianhaaroja, ja niinikään eräs Mériméen laajahko kirjeenvaihto (luonnontieteilijä Requien'in kanssa,) joka enimmäkseen oli julkaisematta ja säilytettiin Avignon'issa Calvet'n museon arkistossa.

Jälkimäinen, josta toivoin saavani vallan uusia asioita tutkimukseeni, osottausi kuitenkin sangen niukkaperäiseksi tietolähteeksi. Kysymykseeni olivatko nämä kirjeet kopioitavissa, sain nimittäin mainitun museon esimieheltä ystävällisen kirjeen, joka on päivätty 23 p. toukokuuta 1890 ja jossa hän ilmaisi minulle, että hra Requien oli jättänyt kokoelmansa mainitulle laitokselle "sous certaines conditions", joihin m.m. kuului "de les tenir sous clef et de ne les communiquer qu'après un très long laps de temps". Tosin ilmoitti hän voivansa antaa niistä muutamia nähtäväksi, mutta nämä muutamat, joista itselleni kopiat toimitin, olivat jo osaksi hra Tourneux'n julkaisemia (teoksessa "Prosper Mérimée, ses portraits, ses dessins, sa bibliothèque") osaksi sisälsivät ne vallan yksityisiä asioita sellaisessa muodossa, ettei niitä voinut julkaista.