Suomalaisia kirjailijoita   By: Eino Leino (1878-1926)

Pikakuvia

Kirj.

EINO LEINO

1909.

SISÄLLYS: siv.

Esisana.................................................... 7 Elias Lönnrot.............................................. 9 A. Oksanen................................................. 27 Aleksis Kivi............................................... 43 Yrjö Koskinen.............................................. 63 Kaarlo Bergbom............................................. 73 Suonio..................................................... 83 A. Meurman................................................. 93 Pietari Päivärinta........................................ 103 J.H. Erkko................................................ 119 Kaarlo Kramsu............................................. 137 Arvi Jännes............................................... 153 Paavo Cajander............................................ 163 Juho Reijonen............................................. 173 Robert Kiljander.......................................... 185 Minna Canth............................................... 195 Juhani Aho................................................ 215 Arvid Järnefelt........................................... 241 Santeri Ivalo (Ingman).................................... 257 Kasimir Leino............................................. 271 Teuvo Pakkala............................................. 289 Liite: Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme.. 297

ESISANA

Näiden pikakuvien tarkoitus on mahdollisimman lyhyessä ja suppeassa muodossa esittää eräitä näkökohtia suomenkielisen kirjallisuuden kehityskulusta, katsottuna maamme yleisen henkisen viljelyksen taustaa vasten ja jossakin määrin myös saman aikaisia europalaisia virtauksia mieleen johdattamalla.

Niiden tarkoitus ei siis suinkaan ole olla mitään tyhjentäviä luonnekuvia asianomaisista kirjailija personallisuuksista, vaan ainoastaan ilmiö ilmiöltä seurata eräitä ääriviivoja, joiden sisällä suomenkielinen kaunokirjallisuus Kalevalan ilmestymisestä nykypäiviin saakka on kasvanut ja kehittynyt. Kirjoittaja on valinnut pikakuvien muodon siksi, että hän sen kautta on luullut saavansa parhaiten esille käsityksensä suomenkielisestä kirjallisuudesta yleensä ja eritoten sitä elähyttäneistä aatevirtauksista.

Käsitän kirjallisuuden, samoin kuin kaiken inhimillisen toiminnan, olevan aina elimellisessä yhteydessä ympäröivien henkisten ja aineellisten olosuhteiden kanssa, joskaan meidän puutteellinen järkemme ei voi nähdä päästä päähän sitä syiden ja seurausten sarjaa, joiden suoranainen, mekaaninen tulos se on. Koetan näiden pikakuvien kautta osoittaa, mitä teitä kirjallisuutemme yllämainittuna ajanjaksona on kulkenut ja mistä aineksista se tällä hetkellä on kokoonpantu.

Tätä tarkoitusta varten taas on välttämätöntä alituisesti ja yht'aikaa pitää silmällä noita kaiken kirjallisen toiminnan kolmea suurta alkutekijää: ajanhenkeä, kansanhenkeä ja kunkin kirjailija yksilön erikoista luonteenomaisuutta.

ELIAS LÖNNROT