Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa Kuvauksia Ruotsin suomalaisten elämästä ja eränkäynnistä Wermlannin ja Taalain metsäseuduilla   By: Gustaf Schröder (1824-1912)

Kuvauksia Ruotsin suomalaisten elämästä ja eränkäynnistä Wermlannin ja Taalain metsäseuduilla

Kirj.

GUSTAF SCHRÖDER

Suomennos.

Werner Söderström, Porvoo, 1894.

SISÄLLYS:

Tekijän esipuhe Lukijalle Historiallinen johdanto 1. Maahanmuutto 2. Vainon aika 3. Suomalaiset Amerikassa 4. Siirtyminen Norjaan 5. Suomalaisten ystävä 6. Siirtymistiet ja asunnot Yrjänä Kailanen ja hänen potkansa 1. Matkalle lähtö 2. Antti ja Pekka matkalla Ruotsiin 3. Ensimmäinen suuri metsästys 4. Maanmiehiä tavataan 5. Pekan seikkailu karhunajossa. Majavanpyynti 6. Pekanhuhdassa. Ilveksenajo 7. Näädänpyynti 8. Malmivuorella 9. Taas matkalla 10. Autiotalo 11. Erämaissa 12. Karhunkaadanta 13. Yrjänä matkalla herttuan luo 14. Suomalaismökki Oren metsässä 15. Hyökkäys ja ilkityö 16. Onnellinen tapaaminen 17. Lumituiskun peitossa 18. Kuusivuoren suomalais ukko 19. Peuratunturi 20. Majavanpyydystäjät 21. Oikeudenkäynti erämaassa 22. Jälleennäkeminen 23. Bogen 24. Kamala vieras 25. Takaisin tuntureille 26. Myötävirtaan koskia pitkin 27. Surmanlaakson kahakka 28. Viggenin tappelu 29. Antti 30. Pekka 31. Henkipatto 32. Taistelu Bysjön jäällä 33. Hirmuinen kosto 34. Nuori Pekka

TEKIJÄN ESIPUHE.

Lukijalle.

Jo lapsena kiintyi huomioni Wermlannin synkillä salomailla asuviin suomalaisiin. Heidän ulkomuotonsa, tapansa, pukunsa ja kielensä eivät voineet olla herättämättä sekä vanhojen että nuorten huomiota. Heidän köyhyytensä, heidän ankara taistelunsa olemassaolosta ja ennen kaikkea heidän eränkäyntinsä ja tarinansa vetivät puoleensa vastustamattomasti ja herättivät mielessäni voimakkaan halun lähemmin tutustua noihin erikoisiin ihmisiin.

Sitten toimeni veivät minut moneksi vuodeksi aivan heidän keskuuteen. Mitä silloin jouduin näkemään, vain lisäsi tiedonhaluani ja harrastustani tuota melkein unohduksiin joutunutta kansaa kohtaan, joka 19 vuosisadan keskivaiheilla eleli synkissä metsäseuduissa ja jota tuskin nimeksikään tunsi sen maan väestö, jossa se oli raivannut korpia ja elänyt aikojaan.

Tämä eloisa innostus antoi minulle aiheen sovittaa etupäässä nuorisoa varten ja kertoa ne tarinat ja sadut, jotka olen kuullut ja säilyttänyt muistissani. Niissä on paljon totta, siitä ei ole epäilystäkään, vaikka kansa onkin taipuisa ihannoimaan ja kaunistamaan kaikenlaisilla hyvillä ominaisuuksilla niitä henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet sen luottamuksen ja kunnioituksen, mutta sitä vastoin näkee ainoastaan varjopuolia niissä, jotka ovat herättäneet siinä vastenmielisyyttä.

"Historiallisen johdannon" ainekset olen lainannut etupäässä tohtori Petrus Nordmannin yliopistollisesta väitöskirjasta "Finnarne i mellersta Sverige" (Helsingissä 1888), lehtori Gottlundin teoksesta "Lukemisia suomalaisille" sekä Albrekt Segerstedtin käsinkirjoitetuista muistiinpanoista.

Jos yksinkertaiset kertomukseni suomalaisten elämästä ja eränkäynnistä voivat herättää harrastusta ja säilyttää muiston vieraasta kansasta, joka uskomattomia vaivoja ja puutteita kärsien on raivannut korpia viljelykselle ja on nyt saatettu yhdenvertaiseksi meidän, ruotsalaisten, kanssa, tämä vähäinen teos on saavuttanut tarkoituksensa.

Tukholmassa marraskuulla 1893.

GUSTAF SCHRÖDER.

HISTORIALLINEN JOHDANTO.

1. MAAHANMUUTTO.